maanantai 12. tammikuuta 2015

Terveisiä Berliinistä

Tuntuu aivan siltä, kuin olisin ollut poissa ikuisuuden. Mahtava kisareissu on nyt takana mun muodostelmaluistelujoukkueen kanssa. Matkaan mahtui monta kommellusta, mutta siitä huolimatta oli oikein mukavaa. Itse kisa ei olisi enää paremmin voinut mennä, joten voin olla taas ylpeä omistani.

Lähdettiin matkaan siis keskiviikkona ja perillä Berliinissä oltiin illalla. Kisahotelli oli siisti ja ajoi asiansa hyvin. Torstaina meillä oli aamuharkat. Hiukan tyttöjen polvet tutisivat, kun jo harkassa Suomi- huudot raikasivat, mutta tottuivat nopeasti ja osasivat hyvin käyttää kannustuksen hyväkseen. Loppupäivä kului kaupunkiin tutustuessa. Illalla oli virallinen luistelujärjestyksen arvonta ja valmentajien tapaaminen. Oli kiva vaihtaa muutamia sanoja muiden valmentajien kanssa.

Perjantaina oli itse kisapäivä, joka oli aikataulustaan hiukan Suomen kisoja erilaisempi. Kisa oli vasta illalla, joten aamulla oli tavallista myöhäisempi herätys. Aamun virallinen kisaharkka sujui hyvin. Ehdimme myös hiukan katsomaan vastustajiamme todetaksemme, että kisasta tulee tiukka. Hotellilla mieikattiin kisameikit kuntoon tuttuun tapaan. Kisaan menimme rahvaasti taksille, koska ulkona ukkosti ja salamoi. Kisatunnelma hallilla oli omaa luokkaansa. Suomalaisia kannustajia oli paljon ja kylmät väreet menivät joka kerta, kun sinivalkoinen kannustajajoukko huusi Suomi-Finland - huutoaan. Meidän kisasuoritus oli mallikasta, varmaa luistelua. Pieni kaatuminen mahtui mukaan, mutta se ei haitannut kokonaisuutta. Tytöt esiintyivät ja eläytyivät rohkeasti. Pisteet oikeuttivat meidät koko kisan voittoon, eikä tulosten selvittyä ollut riemulla rajaa. Palkintojen jaossa Maamme- laulu soi kunniaksemme. Me valmentajat olimme tietysti hirmu ylpeitä ja onnellisia. On ne aikamoisia tyttöjä. Tässä meidän kisasuoritus:





Lauantaina aamupäivä kului kaupunkiin tutustuessa ja iltapäivälle menimme taas hallille kannustamaan muita Suomen joukkueita ja nauttimaan hienosta kisasta. Illalla minä ja valmentajaparini järjestimme tytöille kultajuhlat, joissa mm. Herkuteltiin kuvan kuppikakuilla. Sunnuntaina oli tarkoitus lentää takaisin Suomeen, mutta lentomme oli ylibuukattu ja me valmentajat jäimme Berliiniin. Onneksi tytöt pääsivät kotiin ajallaan. Me vietimme sitten ihan kivan turistipäivän kahdestaan. Kotiin päästiin vasta maanantain puolella melko väsyneinä.



Tänään oon ollut hiukan pihalla. Nukuin suurimmat univelat pois ja yritin siirtyä pois luistelukuplasta takaisin arkeen. Äsken pääsin taas pitkästä aikaa lenkille. Kävin juoksemassa seitsemän kilsaa ja tuntui kyllä hyvältä juosta pikkupakkasessa lumisateessa. Tästä lähtee taas uusi juoksun treeniviikko ja luistelun kisaviikko. Huomenna on luvassa maratonkoulun treenit ja sunnuntaina luistellaan aluemestaruudesta.  Takana on hieno kisareissu, josta tarttui taas kokemusreppuun monta ikimuistoista hetkeä.


9 kommenttia:

  1. Onnea :)! Fiilis välittyi ja tuli omat cheer-ajat mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuli itsellekin hyvät fibat omista luisteluajoista, vaikka ei se voitto yhtään huonommalta tunnu näin valmentajan silminkään

      Poista
  2. Vau, onnea!! Hieno esitys :) Kivan kuuloinen reissu, vaikka harmi tietysti tuo koneen ylibuukkaaminen... tsemppiä arkeen paluuseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hyvin on arkeen palaaminen sujunut ja. On ollut ihana päästä taas juoksemaan.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Nyt vasta katoin ton videon: ihan huikee vauhti ja tempo ohjelmassa!! Wau :) Muodostelma on niin siistiä!! :D Mä vielä alotan sen joskus!! ;)

      Poista
    2. Kiitos. Kiva, että tykkäsit meidän ohjelmasta. On ne aika tyttöjä. Aikuismuodostelmaan mukaan vaan. Pääkaupunkiseudulla on monta hyvää joukkuetta.

      Poista