torstai 27. lokakuuta 2016

Mamma maratonkouluun

Kiirettä pitää! Niin paljon on tekemistä, että ei tunnu aikaa löytyvän netissä oloon ollenkaan. Talolla on sisätyöt kovassa vauhdissa ja rautakaupassa tulee vierailtua nykyään ruokakauppaakin ahkerammin. Metsästetään pyyhekoukkuja ja vessapaperirullatelinettä ja ovikelloa ja muuta pientä, mitä en edes ole tajunnut tarvitsevani. Meidän rivitalokoti on myyty ja olen aloittanut pakkauspuuhat muuttoa varten. Aina, kun pikkuneiti nukkuu, yritän pakata laatikon. Ja lisäksi tietty tuo ihana vauva vie aikaani.

Pientä sneakpeakia alakerran vessasta...


No, nyt on kuitenkin hetki aikaa päivittää tänne kuulumisia. Nyt meinaan voin julistaa juoksemisen ihan virallisesti startanneeksi, sillä olen ilmoittaunut ensi viikolla alkavaan maratonkouluun. Ihana mieheni lupasi minulle tämän vakkarivapaaillan, jotta pääsen mukaan taas! Parasta maratonkoulussa on valmennuksen lisäksi hauskat ihmiset ja heidän seuransa. Mulla on jo kahden vuoden aikana syntynyt sieltä kaverisuhteita, mikä on tietysti ihan mahtavaa!

Olen niin innoissani tästä asiasta! Vaikka tämä vauva-arki on ihan parasta ja syksy on ollut upea ja ainutlaatuinen, niin on ihanaa saada jatkaa omaa harrastusta. Maratonkoulu tekee mun juoksemisesta säännöllistä ja on kiva saada uuteen arkeni sopiva harjoitusohjelma. Odotan myös nykyisen kuntoni mukaisia sykerajoja, jotka selvitetään kuntotestissä. Maratonkoulu on auttanut mua hyviin tuloksiin edellisvuotena ja toivon, että nyt saan sieltä apua myös.  Tämä mamma lähtee hymy korvissa maratonkouluun!

Nämä pikkujalat pääsevät uimakouluun ensi viikolla 😊

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Ensimmäiset juoksuaskeleet

Nyt ne on otettu! Meinaan ensimmäiset juoksuaskeleet sitten viime alkukevään jälkeen. Ja voi pojat, miten ihanaa se oli!

Liikkumisluvan sain pari viikkoa sitten. Silloin lisäilin kävelylenkeille vauhtia ja tontilla tein raskaampia töitä. Ekat juoksuaskeleet otin viime viikolla, kun sain vihdoin kaivaa juoksuvaatteet naftaliinista ja solmia juoksukengät jalkaan. Eka lenkki  oli jo poltellut mielessä ja juoksin sen ilman kelloa vain fiilistellen. Juoksu kulki hyvin, vaikka vauhti ei varmasti päätä huimannut. Oli niin täydellistä, kun maha ei painanut, ei supistanut eikä ollut koko ajan pissahätä, kuten alkukeväästä viimeisillä lenkeilläni. Juoksu oli taas mukavaa ja rentouttavaa. Tarkoituksenani oli aloittaa kevyesti noin puolen tunnin lenkillä, mutta hiukan lipsahti ja aikaa meni melkein kolme varttia, kun tossut vain veivät. Kotiin palasi rentoutunut äiti. Liikunta on ehdottomasti paras keino virkistyä.

Nyt on juoksut taas aloitettu ja pikkuhiljaa alan laatia suunnitelmaa ensi kevään ja kesän kisoihin. Olen myös miettinyt maratonkouluun osallistumista, jos saadaan aikataulut miehen kanssa sopimaan yksiin. Juoksut on tästä eteenpäin aikataulutettava pikkuneidin mukaan, mutta se sopii minulle. En aseta ensi vuodelle itselleni tulostavoitetta, vaikka juoksutapahtumiin aionkin osallistua. Maratonia en ensi kesänä juokse, mutta puolikkaita kyllä.



Muuten meidän arki rullaa hyvin. Meidän vauva nukkuu yöllä hienosti, enkä ole kovin väsynyt. Ensi viikolla hänellä on ikää jo kolme kuukautta. Olen aivan varma, että äitien aika kulkee nopeammin kuin muiden. Miten syntymästä voi olla jo kolme kuukautta? On kuitenkin hienoa seurata pienen kasvua ja kehitystä. Hän jaksaa jo olla pidempiä aikoja hereillä ja touhuta. Viime viikolla aloitimme kymmenen kerran vauvasirkusjumpam ja marraskuussa aloitamme vauvauinnin. Liikunnan haluamme heti alusta alkaen mukaan myös lapsemme elämään ja on kiva nähdä kun vauva nauttii siitä. Olemme jo yhdessä retkeilleet luonnossakin. Tontilla sisätyöt etenee kovaa vauhtia. Meillä on pian jo keittiö, vessat ja kodinhoitohuone. Muuttamaan pitäisi päästä ennen joulua.