lauantai 19. syyskuuta 2015

Tilannepäivitys

Viikko sitten piti aloittaa taas kunnolla juokseminen ja lenkkeily. Polvi tuntuu hyvältä ja uskoisin sen kestävän säännöllisen harjoittelun. Olin odottanut kovasti viime sunnuntain yhteislenkkiä, mutta sitten iski syksyn eka tauti päälle ja viikon liikuntakielto. Huomenna onneksi pitäisi päästä taas urheilemaan.

Maratonin jälkeen olen miettinyt tavoitteita. Tänä vuonna olen saavuttanut melkein kaikki itselleni laaditut tavoitteet. En voisi olla tyytyväisempi. Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle, että alitan 1.55.00 puolimaralla komeasti, niin tuskin olisin uskonut. Olen juossut tänä vuonna kolme puolikasta ja parantanut jokaisella aikaani. Olen juossut ennätykseni maralla ja kympillä. Aika mahtava kisakausi siis kaikista polvivaivoista huolimatta. Silti tekisi mieli vielä kisata kerran ennen seuraavaa peruskuntokautta. Ajattelin osallistua eilisiin Ruissalojuoksuihin, mutta tauti sotki suunnitelmat. Niinpä perjantaina laitoin ilmoituksen sisään Hangon itämerijuoksuun.

Hankoon saan mukaan muutaman ystävänikin. Ensin meillä oli tarkoitus suunnata tällä porukalla Tartoon juoksemaan, mutta matkaan tuli mutkia. Onneksi sentään päästää Hankoon. Minä ilmoittauduin kympille, sillä en halua itselleni paineita juoksusta. En halua enää lähteä kisaan miettien, että kestääkö polvi maaliin. Hangosta lähden hakemaan rennon juoksun, johon on hyvä päättää kisakausi. Kiva lähteä nauttimaan päivästä ystävien kanssa. Polven tiedän kestävän mukana.



Hangon juoksu on jo kahden viikon päästä. Sen jälkeen lähdemme häämatkallemme, jonka jälkeen aloitan uuden PK-kauden. Pian on siis tämä kisakausi takana ja on aika suunnata katseet tulevaan. Sitä ennen kuitenkin valmistaudun kympille. 

maanantai 7. syyskuuta 2015

Tough Viking Kaisaniemi kisaturistin silmin

Tapahtumarikas viikonloppu on takana ja uusi viikko edessä. Tämä viikko tuo tullessan tämän vuoden viimeiset häät upeissa puitteissa Turun Ruissalossa. Lisäksi tulevalla viikolla olisi tarkoitus juosta kaksi kympin lenkkiä ja jatkaa vesijuoksua ja saliharjoittelua. Töissä on luvassa paloasemalla vierailua ja vanhempainiltaa. Taloprojektikin etenee ja sen tiimoilta tapaamme rakennusmestareita.

Nyt kuitenkin viikonlopun kuulumisiin ja Tough Viking- tapahtuman raporttiin. Me lähdimme lauantaina aamulla kahdeksan aikoihin kohti Helsinkiä. Oli outoa matkata juoksukisaan farkuissa ja jännittämättä. Pysäköimme auton Töölön kisahallissa parkkialueelle. Mieheni lähti siitä kohti Kaisaniemen kisa-aluetta ja minä jäin ulkoiluttamaan koiraa Kisahallin ympäristöön. Kylmät väreet nousivat selkää pitkin kun kävelin stadionin ohi ja muistelin kolmen viikon takaisen maratonin viimeisiä metrejä. Meinasi taas tulla tippa linssiin :D



Rempu jäi autoon päiväunille ja minä suuntasin kaatosateessa Kaisaniemeen. Lähtöalueella olikin jo monta Viikinkiä valmiina ja omanikin löysin tavarasäilytyksestä. Tavarasäilytyksessä tavarat laitettiin jätesäkkeihin, joka hiukan nauratti minua, mutta oli siinä ilmassa kyllä oikein hyvä ratkaisu. Lähtöryhmiä oli monta ja lähdöt olivat kymmenen minuutin välein. 11.30 päästin oman viikinkini ja hänen taistelijaparinsa liikkeelle. Katsoin lähdön ensimmäisen esteen, joka oli amerikkalaisen jalkapallon pelaajien taklaus ja siellä jo moni keräili itseään.









Lähdön jälkeen hyppelehdin litimärissä kangaskengissäni Elielinaukion taakse kannustamaan kisaajia. Kirosin ilman ja kotiin jääneet saappaat. Yritin kannustaa parhaani mukaan, sillä minua aina ärsyttää tienvarressa seisovat hiljaiset kannustajat. Nopeasti alkoi ärsyttää se, että melkein joka toinen kilpailija käveli, vaikka ei oltu edes puolimatkassa. Ajattelin, että moni oli lähtenyt soitellen sotaan...



Kun omat oli kannustettu, niin siirryin takaisin lähtöalueelle, jossa sijaitsi myös maali. Alueella olikin yksi kisan pahimmista esteistä, joka oli ylös juostava ramppi. Tuon esteen suorittamista oli viihdyttävä seurata. Ramppi oli kyllä vaikea ja vain muutama pääsi sen ylös. Minun mieheni pääsi sen ylös, mutta hänen kaverinsa ei viidellä yrittämällä päässyt. Seurasin myös tuliesteen ja verkkoesteen ja jäin odottelemaan maaliintuloa alueelle.







Taistelijapari saapui maaliin tunnin ja viidenkymmenen minuutin päästä suoritettuaan viimeisen vesi- ja sähköesteen. Maalissa he olivat märkiä ja hiukan likaisia, mutta hyväkuntoisia. Kisa ei ollut niin raskas, mitä pojat olivat ajatellet. Esteet olivat kivoja ja minun mieheni oli suorittanut kaikki esteet. Vaikeimpia esteitä olivat olleet ramppi ja köyden silppaaminen. Ärsytystä aiheutti se, että melkein joka esteelle joutui hiukan jonottamaan, joten aikaa ei sinänsä voinut katsoa. Mutta kivaa oli ja ensi vuonna kuulema uudestaan! Yleisönäkin oli kiva olla. Pakko todeta, että tällainen estejuoksu ei välttämättä olisi mun juttu...



Kisan jälkeen pojat kävivät suihkussa ja menimme porukalla pizzalle. Me jatkoimmekin matkaa Tampereelle, jossa sunnuntaina juhlittiin siis ihanaa kummityttöämme. Juhlat onnistuivat hienosti ja tyttö käyttäytyi mallikkaasti.




keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kisaturismia ja kummitouhuja

Lupailin viime postauksessa kirjoitella tulevasta viikonlopusta. Viikonloppu tulee olemaan täynnä kivaa ohjelmaa. Luvassa on jälleen kisaviikonloppu, mutta tällä kertaa kisaturistin ja huoltojoukon roolissa. Lisäksi musta tulee virallisesti ekaa kertaa kummitäti, kun pääsemme juhlimaan kummityttöämme.

Lauantaina auton etupyörät käännetään taas kohti Helsinkiä ja Kaisaniemen puistoa, jossa järjestetään Tough Viking- niminen estejuoksutapahtuma. Mieheni on menossa sinne yhdessä parhaan ystävänsä kanssa. Minusta ei siihen kisaan olisi, sillä luvassa on neljä kylmävesiestettä ja en tykkää yhtään kylmästä vedestä saati märissä vaatteissa juoksemisesta. Esteet ovat muutenkin hurjan kuuloisia. Kaisaniemen reitti on 12km pituinen ja sisältää ilmeisesti parisenkymmentä estettä. On kuitenkin kiva olla kerrankin kisaturistina tapahtumassa. Tämä tapahtuma on varmasti mielenkiintoinen seurattava yleisöllekin.



Helsingistä jatkamme matkaa Tampereelle, jossa sunnuntaina juhlimme pientä kummityttöämme. Meistä tulee ekaa kertaa kummeja ja olen todella innoissani kummitätiydestäni. Lahjaksi on hommattu Pikku Myy-kummikehys sekä ylisöpö vaate Marimekolta. Sunnuntaista tulee tunteellinen päivä.

Kirjoittelen raporttia Tough Vikingistakin. Onko joku teistä tulossa Tough Vikingiin?