maanantai 27. huhtikuuta 2015

Sokerihiiren piina

Olen ollut koko huhtikuun ilman sokeria. Oikeastaan aloitin sokerilakkoni jo maaliskuussa, Prahan jälkeen. Siellä söin puolikkaan jälkeen jätskiannoksen, joka oli viimeinen sokeriannokseni. Siinä oli sekä suklaa- että vaniljapallo, mansikoita ja suklaakastiketta. Sokerilakkoni on jäljellä vielä 19 päivää.

Aloitin lakkoni, koska haluan näyttää hyvältä hääpäivänä. Iho onkin ollut suht hyvässä kunnossa ja vatsa ei ole ollut turvonnut. Olen voinut hyvin. Silti kaipaan sokeriannoksia. Erityisesti mielessä ovat pyörineet irtokarkit ja letut sekä tietysti suurin herkkuni jäätelö!





Olen ylpeä, että olen pystynyt tähän lakkoon. Opehuoneessa olevat pullat on ollut varsin helppo sivuuttaa. Eilen vauvajuhlilla oli hyvännäköistä kakkua, mutta pysyin lujana. Tiukkaa teki pääsiäisenä kieltäytyä pupuneidin pääsiäisrakeista ja kindereistä. Heikko hetki tulee varmasti lähipäivinä taas, kun Rempun ja mun päiväkävelyn varrella oleva jäätelökioski avautuu tai kun naapurissa paistetaan vappumunkkeja.

Häidemme jälkeisenä sunnuntaina aion ostaa ison pussin irtonamuja ja ystävääni beniä ja jerryä! Ensimmäiset sokerit (, jos hääkakkua ei lasketa) rouvana. Silloin voin todeta, että hieno suoritus. Elämä on kuitenkin liian lyhyt tuhlattavaksi, joten kesällä aion useasti tilata suklaapallon aitoon vohveliin koiraa ulkoiluttaessa. Ja juoksukin kulkee varmasti paljon paremmin, jos on tankannut sinisellä suklaalla.

Onko joku teistä lukijoista minua vahvempi ja elää kokonaan ilman sokeria?

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Uudet trikoot ja viikon juoksut

Taas vierähti viikko! Nyt tuntuu, että tänne päivittelyyn ei löydy aikaa. Menen kuin tuulispää koko ajan. Harmittaa, että on niin paljon tehtävää ja kiireitä, mutta tällä mennään vielä kolme viikkoa. Sitten lupaan ryhdistäytyä blogin kanssa myös.

Juoksuun on kuitenkin tällä viikolla löytynyt aikaa. Tiistaina maratonkoulussa meillä oli mäkivetotreeni. Se oli kamalaa, mutta porukassa kuitenkin huomattavasti siedettävämpää kuin yksi. Mun ylämäkijuoksutekniikka on hirveä. Mun jalat kääntyvät helposti aukikiertoon ja lantio tippuu. Sitä pitää harjoitella. 

Mäkitreeneistä sain jalat jumiin mukavasti ja keskiviikon lenkille tuntui kipua polvessa. Se taisi onneksi johtua vain tukkoisista lihaksista. Keskiviikkona juoksu ei siis kulkenut. Lisäksi mun lempparikengät eli Adidaksen adiokset alkoivat näyttää hajoamisen merkkejä, pöh!

Perjantaina UPS- mies toi kotiin Adidaksen paketin, jossa oli kahdet uudet juoksutrikoot. Kyllä uudet juoksuvaatteet aina lisäävät harjoitteluintoa. Uusissa pöksyissä ja ihanan lämpöisessä kevätsäässä menin Kristan kanssa lenkille Ruissaloon. Krista näytti mulle Paavo Nurmen lenkkiä, joten nyt on kesäkuussa tuttu reitti juostavana. Tällä kertaa yhteispitkis oli 19 kilsaa pitkä. Aikaa meni 1h 50 min.









Tänään kävin vielä lyhyellä palauttavalle lenkillä. Muuten viikonloppuun on mahtunut hääjärjestelyiden lisäksi mm. Paljuilua kaverin luona ja vauvakutsut. Ensi viikolla onkin vain neljä työpäivää. Pidempi viikonloppu on oikein tervetullut. Meillä on ensi viikolla mm. Tapaaminen papin kanssa ja kuulutukset sunnuntain jumalanpalveluksessa. Kivaa viikkoa kaikille!


torstai 16. huhtikuuta 2015

Kiireen keskellä

Joko nyt on sunnuntai-ilta? Mulla oli tosi kiireinen viikko. Töissä venyi joka päivä yli neljään ja parina jopa yli kuuteen. Tiedän, että se on joillakin aloilla ihan normaalia, mutta mun työssä tuollaiset päivät ovat pitkiä. Opetusta mulla on maks. Kahteen, mutta tälle viikolle sattui vesoja, vanhempaintapaamisia ja päiväkotiyhteistyötä. Lisäksi on ollut pari valmennusta, kukkakauppatapaaminen ja muita hääjärjestelyjä. En ehtinyt tällä arkiviikolla juoksemaan kuin tiistaina juoksukoulussa. Tai olisin ehkä ehtinyt, mutta kotiutuessani kahdeksan jälkeen olen katsoin paremmaksi viettää hetken aikaa miehen ja koiran kanssa ennen yöunia.

Tiistain juoksukoulussa kävimme läpi testituloksia ja saimme hiukan infoa ravinnosta ja harjoittelusta. Miten se oikeaoppiminen syöminen kuulostaa aina niin helpolta asialta, vaikka oikeasti vähintään joka toisella lenkillä tuskailen vatsani kanssa. No, yritän oppia sitäkin enemmän. Kävimme luennon päätteksi juoksemassa kuuden kilsan lenkin.

Vaikka viikkoon on mahtui paljon mukavaa ohjelmaa, olin kuitenkin melko kireä perjantaina. Se johtui siitä, että en päässyt arkena liikkumaan tarpeeksi. Nyt viikonloppuna juoksinkin sekä lauantaina että sunnuntaina ja teki kyllä hyvää. Lauantaina kilometrejä kertyi kympin verran ja tänään juoksin vaalipäivän kunniaksi 16 kilometriä. Maanantaina oppilaat saavat siis taas vähemmän kireän open, joka on päässyt juoksemaan ja tuulettamaan aivojaan.

Muuten mun viikonloppu on kulunut häähommia valmistellessa. Alle neljä viikkoa H-hetkeen. (Tämä mun häälaskuri on hyvä laskuri myös teille, jotka juoksette HCR:n tänä vuonna.) Perjantaina askarreltiin ihanien kaasojeni kanssa monta tuntia. Hääpäivän aikataulu alkoi myös selkeytyä illan aikana. Lauantaina käytiin kaupoilla ostamassa mm. Uutta huulikiiltoa häämeikkiin ja hääkarkkeja. Tänään on valmisteltu ohjelmaa ja tietysti käyty vaaliuurnilla. Illalla olisi tarkoitus varata vielä häämatka ja seurata vaalivalvojaisija.

Ensi viikolla ehdin onneksi juoksemaan ainakin keskiviikkona ja tiistaina maratonkoulussa on ilmeisesti luvassa mäkivetoja. Pysyy sitten mielikin keveämpänä kiireen keskellä. Juoksu on mulle paras stressin lievittäjä ihan ehdottomasti!

Tämän päivän lenkillä näkyi paljon kevään merkkejä mm. Nämä ihanuudet.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Masku Maraton

Tänään oli taas kisapäivä. Lauantai-ilta venyi sunnuntain puolelle, koska muodostelmaluistelun MM-kisat tulivat suorana netistä js pitihän sitä katsoa, tottakai. Yöunet jäivät siis hiukan vähäisiksi, mutta oli se sen arvoista. Suomi nappasi itselleen hopeaa. Onnea suosikkijoukkueeni Marigold Ice Unity! 

Sunnuntaille oli luvattu sadetta, mutta aamulenkki Remy-koiran kanssa käveltiin auringossa. Söin aamiaiseksi puuroa ja teetä ja tuoremehua. Sekoitin pienen määrän urheilujuomaa ja täytin vesipullon. Valitsin päälleni kompressiotrikoot ja pitkähihaisen paidan ja laitoin kassiin juoksutakin. Sitten lähdin autolla kohti Turkua, jos nappasin Kristan kyytiin ja yhdessä ajoimme Maskuun. Matkalla alkoi myös vesisade.



Vettä satoikin aika paljon ja lenkkarit kastuivat jo matkalla parkkikselta kisatoimistoon. Kisailmoittautumisessa tapasin muutamia tuttuja maratonkoulusta. Järjestelyt toimivat hyvin, vaikka pukuhuonetta olisin kaivannut. Onneksi vaatteiden vaihto onnistui myös ulkokäymälässä :)



Kävin kannustamassa Kristan ja muut puolikkaan ja kokonaisen juoksijat matkalleen, sillä heidän lähtö oli 20 minuuttia meidän lähtöä aiemmin. Vein omat kamat säilytykseen ja lämmittelin hieman. Meidän lähtö oli klo 12.20. 

Oma juoksuni kulki tänään yllättävän hyvin, vaikka puolikkaasta oli vasta kaksi viikkoa. Lähdin liikkeellle kahden maratonkoulusta tutun miehen kanssa, mutta he jäivät vauhdistani neljän kilsan kohdalla. Itse onnistuin pitämään vauhdin suhteellisen tasaisena. Kilometrivauhtini oli noin 5.20 lähes koko ajan. Se hidastui hiukan peltoaukealla neljän kilsan kohdalla, jolloin sade yltyi ja tuuli tuiversi. Vauhti hidastui myös kuuden ja puolen kilsan kohdalla, jolloin reitillä oli pitkä ja uuvuttava ylämäki. Siinä kohtaa tuntui pahalta, mutta muuten matka taittui hymyssä suin. Loppukirin aloitin yhdeksän kilsan kohdalla ja maalisuoralla pääsin vielä parin juoksijan ohi ja sain tutulta kuuluttajaltakin kehut kiristäni. Matkalla en juonut kertaakaan, mutta maalissa join lasin urheilujuomaa ja pari lasia vettä sekä smoothien. Kello pysähtyi minulla aikaan 53.12, joka on siis oma uusi kympin ennätykseni. Eli hyvin meni tämä "ei niin tosissaan juostu kymppi".



Oman kisan jälkeen vaihdoin kuivia vaatteita päälle ja siirryin kannustamaan Kristaa ja tuttuja maratonkoululaisia maaliin. Krista juoksi uskomattoman ajan ja oman ennätyksensä puolikkaalla. Onnea vielä kisakaverille.

Masku Maraton oli mukava, pienisuuri tapahtuma. Reitti ei ollut helpoin, mutta ylämäkeä ja pientä tietyösorapätkää lukuunottamatta oikein kiva. Kannustajia ei ollut paljon, mutta se johtui varmasti kurjasta ilmasta. Ihana, kolmen lapsen bändi piti kuitenkin reitillä fiilistä yllä. Kaikki juoksijat ja toimitsijat olivat hyväntuulisia, joten hyvä fiilis ja aurinkoinen mieli jäi käteen tästä sunnuntaista vesisateesta huolimatta. Kotona odotti omista polttareistaan selvinnyt mies ja sauna.



Kiitos Masku Maraton. Nyt tiukkaa treeniä muutama viikko ennen seuraavaa kisaa!

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Tiivistelmä pääsiäisestäni

Pyhät alkavat olla takana ja huomenna kutsuu taas oma luokkahuone. Pääsiäisestä alkaa onneksi jo lähtölaskenta kesään. Ei tätä lukuvuotta ole kuin muutama viikko enää jäljellä. Tässä pieni kooste minun pääsiäisestäni.

Pääsiäisenä tuli pääosin juostua ja syötyä ja levättyä. Mies oli alku pääsiäisen kipeänä, joten pääsiäinen tuli otettua rennosti. Perjantaina suuntasimme Tampereelle anoppilaan, jossa söimme lammasta valkosipuliperunoiden kera. Kävin siellä myös VK- lenkillä, josta mainitsinkin jo edellisessä kirjoituksessa. 

Lauantaina olimme aamulla moikkaamassa ystäviä. Vierailun aikana tuli mm. Leikittyä legoilla ja tehtyä palapeliä suloisen pikkumiehen kanssa. Kyläilyjen jälkeen menin sovittamaan hääpukuani, johon oli tehty korjaukset. Se olikin oikein sopiva, joten nappasimme puvun mukaan ja suuntasimme sushille ennen kotiin lähtöä. Ihania olivat molemmat sekä puku että sushit.



Sunnuntaina kokkailin ajan kanssa sitruunapastaa pekonilla Hanna Gullishenin reseptin mukaisesti. Ja voi että kuinka hyvää se oli! Sen voimin jaksoi hyvin juosta 11 kilometriä. Sunnuntai kului muuten leppoisasti kotona koiran kanssa leikkien ja elokuvaa katsellen. Tänään maanantaina tein ankkaa ja suppilovahverorisottoa polttareissa saamieni oppien mukaan. Saimme myös kavereita kylään ja tarjolla oli sienipekonipiirakkaa. Iltasella kävin juoksemassa kympin. Iltapalaksi tein pääsiäisen leftovereista munakasmuffinsit.







Ja tulipa sitä pitkästä aikaa kaivettua puikotkin esille. Perjantaina aloitin ja tänään tipahti puikoilta uudet villarit viluvarpailleni. Huomenna ehkäpä taas hiukan kevyempää ja arkisempaa ruokaa. Ja maratonkoulussa meillä on testijuoksu, jaiks! Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!





sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Ja taas kisataan!

Kristan houkuttelemana innostuin kisakympin juoksemisesta Masku Maraton-tapahtumassa. Kun vielä blogin kautta sain yhteistyön kyseiseen tapahtumaan, niin homma oli selvä. Se tarkoittaa sitä, että viikon päästä juostaan taas lappu rinnassa (tai mahassa, jossa mä yleensä numerolappuja pidän). Vuorossa on tälle kertaa siis 10 kilometrin matka.

Tykkään juosta kisoissa, koska niissä on niin hyvä fiilis. Kaikkiin kisoihin en lähde hampaat irvessä, vaan jossain tapahtumissa käyn nauttimassa tunnelmasta ja juoksusta. Masku tulee olemaan sellainen kisa. Tosin ei mulla mitään kympin uutta enkkaa vastaan ole, mutta aikatavoitetta en itselleni laita.

                                                   (Edellisen Masku Maratonin kympin lähtöalueelta)

Olen juossut Masku Maratonissa kympin kerran aiemminkin ja silloin erityisesti kisan aikainen ja jälkeinen huolto pelasi hyvin. Reittiä en kunnolla muista, mutta yksi pidempi nousu taisi matkalla olla. Odotan rentoa kisajuoksua ja leppoisaa tunnelmaa ensi sunnuntailta.


                                                   (Edellisen Masku Maratonin maalista)


Alkavalla viikolla ajattelin juosta ihan normaalisti, vaikka onkin kisaviikko. Perjantaina lähdimme Tampereelle, jossa tein VK-harjoituksen miehen siskon miehen kanssa ja mentiinkin paikoitellen ihan lujaa tahtia, kun oli hyvä kirittäjä. Lauantaina mulla oli hääpuvun viimeinen sovitus ja se istui päälle täydellisesti. Nyt puku on vaatehuoneessa odottelemassa toukokuuta. Tänään olin juoksemassa reilun kympin ja huomenna olisi suunnitteilla toinen mokoma. Maratonkoulussa meillä onkin ensi viikolla testijuoksukerta.

Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Road ID:sta turvaa lenkille

Arki ja treenit ovat taas loman jälkeen lähteneet rullaamaan hyvin. Tai arki ja arki: nythän on taas "loma", kun on pääsiäisen pyhät. Tiistaina kävin maratonkoulussa, jossa sain onnittelut enkasta sekä valmentajalta että treenitovereilta. Juostiin 15,7km PK-lenkkiä, mikä toimi hyvänä palautteluna puolikkaalta. 

Tänään torstaina meidän piti lähteä Tampereelle, mutta mies on kuumeessa, joten ollaan kotona ainakin tänään. Mulla on lauantaina hääpuvun sovitus Tampereella eli sinne on mentävä kuitenkin viimeistään lauantaina. Tarkoitus olisi myös juosta, mutta omakin nenä on vähän räkäinen, joten huilia ainakin tänään. Jalat ovat tuntuneet ihan normaaleilta, joten nyt vaan heti treenaamaan seuraavia koitoksia kohti, jos flunssaa ei tulekaan. Olisi mahtavaa vielä parantaa puolikkaan aikaani tänä vuonna.

Tällä viikolla saapui postista myös juoksuun liittyvä paketti. Jokin aika sitten tilasin Road ID:n kautta itselleni "turvallisuusrannekkeen". Idea rannekkeen tilaamiseen syntyi jo viime kesänä helleaallossa juostessa, kun monesti saavuin kotiin verensokerit liian alhaalla. Aloin pohtimaan, että mitä jos kuukahdan joku kerta kesken lenkin? Road ID:ltä löysin omaan makuuni sopivan rannekkeen, jonka päädyin vihdoin tilamaan. 



Rannekkeen tilaaminen oli helppoa. Oman rannekkeeni tilasin uudella nimelläni, koska vanhalla mennään enää 1,5 kuukautta. Lisäksi mun rannekkeessa on tiedot syntymävuodestani ja kansalaisuudestani sekä ICE-puhelinnumerot. Viimeiselle riville kirjoitin oman juoksumottoni: töppöjalkaa toisen eteen! Rannekevaihtoehtoja oli useampi. Itse valitsin kapean muovirannekkeen. Otin niitä pari eri väriä, että voin aina vaihdella vaatteisiin sopivaksi. Ja kyllä, yksi rannekkeistani on pinkki. Nyt voin turvallisin mielin juosta itsekseni pitkin Turkua ja Kaarinaa. Jos jotain sattuu matkalla, niin tärkeät tiedot löytyvät ranteesta.


Mukavaa ja turvallista pääsiäistä kaikille!