sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Syysillan lenkki

Ai että! Ihan mahtava ilma viikonloppuna. Olen ollut sienimetsässä ja salilla. Parasta oli kuitenkin tänään juosta kauniin, syksyisen luonnon keskellä. Päätin kuvailla tunnelmia lenkiltä myös tänne blogiin. Ne puhukoon puolestaan:




Lemppari juoksuvaatteeni (tai no, yksi niistä) on tämä ihana Niken juoksutakki, love it!


Hups, olin unohtanut ladata lenkkikaverini Garminin!


Tänään juoksin noin 7 km. Hyvin kulki ja polvitaivekaan ei oireillut. Huomenna on vielä luvassa hierontaa, joten ensi viikolla voi jo ehkä aloittaa taas kunnon kilometrien keräilyt.

Kivaa alkavaa viikkoa jokaiselle!

P.s. Kyllä, asun landella :D

Uudet menopelit harkinnassa

Maanantaina olin hierojalla ja löydettiin tosi kipeitä paikkoja takareidestä ja pohkeesta. Polvitaive ei ole tänään enää tuntunut kävellessä, joten taisi olla hyötyä siitä kärsimyksestä. Eilen vielä salitreenin jälkeen rullailin jalkoja foam rollerilla. Tänään ostin itselleni kotiin foam rollerin, joten jatkossa on tavoite rullailla usein ja pitää paikat kunnossa.



Maanantaina olin myös sienimetsässä koirulin kanssa. Löydettiin suppilovahveroita, nam! Ihanaa aikaa tämä syksy. Voin viettää metsässä helposti koko iltapäivän sienijahdissa.




Viikonloppuna kävin ikkunaostoksilla urheilukaupassa. Harkinnassa on uudet menopelit. Mun Adidaksen adioksista meinää pukata varvas ulos ja muutenkin ne alkaa jo olla tiensä päässä. Harkinnassa on tietysti juoksupiirien kohukengät eli Adidaksen boostit. Itse kävin katsomassa adioksen uusia, pinkkejä boosteja. Onko kokemuksia kyseisistä lenkkareista?

Rakkaat, vanhat luottokengät!

Mun kenkäkaapista löytyy myös Asicsin gel nimbukset ja Niken free 3.0 ja 5.0. Adidaksista olen tykännyt ehkä eniten, mutta tykkään vaihdella kenkiä. Mitä kenkiä teillä muilla on? Entä kuinka monet lenkkarit omistatte? Mulla on vielä erikseen kävelyyn Niken air maxit.

Tämän viikon työt olen jo tehnyt ja kaksi seuraavaa päivää kuluu koulutuksessa. Hiukan erilainen loppuviikko luvassa siis. Viikonloppuna suunnataan luistelijaneitosten kanssa Kisakallion urheiluopistolle leireilemään, joten juoksun ja salitreenin lisäksi urheilen luistelemalla. Nyt kuitenkin suuntaan lenkille kauniiseen syysiltaan!

Ensi vuoden juoksutapahtumia

Tämän vuoden juoksutapahtumat on mun osalta juostu. Loppuvuoden viikonloput menee luistelupainoitteisesti ja kisatapahtumat ovat hiukan erilaisia. On kuitenkin jo aika alkaa miettiä ensi vuotta ja ensi vuoden juoksun kisakalenteria.




Tukholman puolimaratonille ilmoittauduin jo pari viikkoa sitten. Se on hieno tapahtuma ja lähdetään sinne kaveriporukalla. Turusta pääsee niin kätevästi sinne laivalla. Reitti siellä on nopea, joten se on ensi vuonna hyvä paikka hakea ennätystä ja vihdoin sitä kahden tunnin alitusta. Siis jos pysyn terveenä ja pystyn harjoittelemaan hyvin. Muuten menen vain nauttimaan juoksun hurmoksesta.

Lisäksi mua kiinnostaisi juosta keväällä puolikas Berliinissä rai Prahassa ja viettää pidennetty viikonloppu ko. kohteessa. Se olisi samalla ensimmäinen kunnon maraton-matkani. Miehenikin uhkasi juosta elämänsä ekan puolikkaan, jos päätämme reissuun lähteä. Yritetään puhua vielä kaveripariskuntaakin mukaan. Onko jollain kokemuksia näistä tapahtumista?

Suomessa olisi tarkoitus juosta toki myös. HCR jää väliin, koska sille päivälle osuu isot pirskeemme. Helsinki Half Marathon sen sijaan kiinnostaa. Minkälaisia kokemuksia viime vuoden kisasta teillä on? Maratonin aion juosta myös. En vain vielä ole päättänyt, että missä tapahtumassa.

Maratonkoulumaksuuni sisältyy osallistuminen Paavo Nurmi maraton- tapahtumaan. Varmaan lähden puolikkaalle sinne. Se onkin ensimmäinen Paavo Nurmi marathon- tapahtumani. Hiukan jännittää se ajankohta. Yleensä silloin on aina ollut todella kuuma päivä.

Alkuvuodesta on osallistun vähän epävirallisempaan juoksutapahtumaan työtiimini kanssa. Luvassa on siis Manig run Turun Kupittaalla. Odotan tältä tapahtumalta hauskanpitoa juosten. Väriestejuoksu jäi tänä vuonna väliin, mutta ensi vuonna haluan mennä sinnekin. Lisäksi Tough Viking- tapahtuma kiinnostaisi.

Aloittelen vasta tätä bloggaajan uraa. Olen nähnyt muissa blogeissa hienoja ylätunnisteita, joista pääsee esimerkiksi katsomaan juoksuhistoriaa ja tulevia tapahtumia. Yritän myös luoda itselleni sellaisen. Osaako joku neuvoa minua tässä? :)



Kuvituksena tunnelmia Masku marathon- ja HCR- tapahtumista

torstai 25. syyskuuta 2014

Juoksijalehtipäivä

Sain vuosi sitten siipaltani lahjaksi juoksijalehden. En ole juuri koskaan innostunut lukemaan aikakauslehtiä. En jaksa lukea naistenlehtiä. Kampaajalla selaan usein sisustuslehtiä, mutta harvemmin niistäkään juttuja luen. Sporttilehtiä luen silloin tällöin. En ole ollut minkään lehden kestotilaaja, paitsi tietysti Taitoluisteluliiton Taitoluistelu-lehden, jonka olenkin aina lukenut perusteellisesti. Nyt olen kuitenkin jäänyt totaalisesti koukkuun Juoksijalehteen. Odotan aina sitä päivää, kun töistä tullessa sen löytää postilaatikosta.



Juoksijalehdessä on mielestäni paljon hyviä juttuja. Siellä on myös harjoitusvinkkejä ja tarinoita tapahtumista. Usein kerrotaan vammojen ennaltaehkäisystä ja kehonhuollosta. Toisinaan on myös arvostelu kenkäuutuuksista. Lehden mukana tulee tulospörssi, josta on aina yhtä ilahduttavaa löytää oma nimi ja muistella kyseistä juoksua.

Tänään kolahti postilaatikkoon siis uusin numero, joka on ilmeisesti kaupoissa ensi viikolla. Minä nautiskellen lehdestä vasta huomenna perjantaina. Työt loppuu mulla perjantaisin aikaisin ja tykkään aloittaa viikonlopun perjantaina iltapäivän löhöhetkellä lukemalla kirjaa tai juuri juoksijalehteä. Se on hyvä tapa hiljentyä hektisen työviikon jälkeen. Onko muita Juoksijalehden lukijoita joukossa? Ja mitä mieltä te olette lehdestä?

Tänään katkaisin muuten puolitoista viikkoa kestäneen juoksutaukoni. Tuli sellainen olo, että tarvitsee tuulettua ja juoksun parissa se onnistuu. Juoksin viisi kilometriä noin 6min/km vauhtia ja edelleen tuntui polvitaipeessa ikävältä. Onneksi maanantaina on hieronta taas. Yläselkäkin oli hiukan jumissa. Se sattaa johtua salitreenistäkin. Muuten oli ihana juosta! Raikas syysillan ilma puhdisti ajatukset kummasti. Viikonloppuna menen kyllä uudestaan lenkille. Toivottavasti hiukan pidemmällekin.



Huominen vielä töitä ja sitten on viikonloppu! Kyllä se taas onkin tervetullut. Mulla ei ole liiemmin suunnitelmia viikonlopulle. Valmentamallani muodostelmaluistelujoukkueella on kauden ensimmäinen esiintyminen, jota tietysti seuraan. Muuten suunnitelmissa on ulkoilua sienimetsän ja juoksun parissa. Mitä teidän viikonloppusuunnitelmiin kuuluu?


keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Karvainen lenkkikamu

Meillä asuu koira. 5-vuotias, pitkäkarvainen colliepoika Remy on rauhallinen seurakoira, joka kuitenkin innostuu mukaan palauttavalle hölköttelylenkille tai pitkälle metsäretkelle. Remy rakastaa jalkapalloa! 



Parasta koirassa on se, että se liikuttaa minua joka päivä. Ulkoilutua tulee tietysti myös. Ei auta jäädä sohvalle, vaikka sataisi ja olisi inhottava sää. Oikeanlaisen varustuksen (=coretex) kanssa ulkoilu on mukavaa huonollakin ilmalla.



Juoksuharrastuksen tukena koiran kanssa lenkkeily on kivaa, palauttavaa puuhaa. Varsinaisille juoksulenkeille en Remyä ota, koska emme ole kuvauttaneet sen lonkkia emmekä siis tiedä, että onko juoksulenkit suositeltavia vai ei. Kesällähän Rempun kanssa ei muutenhan voi juosta, koska sille tulisi niin kuuma paksun turkin alla



Remy on myös usein mukana juoksutapahtumassa kannustamassa yhdessä mieheni kanssa. Tänä vuonna sen on voinut bongata mm. HCR:ltä ja HCM:ltä. Jos ensi vuonna tapaatte Remyn juoksutapahtumassa, niin tulkaa silittämään. Se tykkää rapsutuksista pitkinä kisapäivinä :)

Kuinka moni muu teistä juoksee tai muuten vaan lenkkeilee koiran kanssa?

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Salil eka, salil vika

Toinen viikko uudella saliohjelmalla ja uudella ruokavaliolla on aluillaan. Viime viikolla tuli kyllä lihakset kipeiksi ja saliharjoittelu tuntui tehokkaalta. En ole juuri koskaan tykännyt saliharjoittelusta, mutta nyt teen enemmän circuit-tyylistä harjoittelua ja se on kivaa. Painoja ohjelmassa käytetään vain vähän. Lähinnä liikkeet tehdään oman kropan painoilla. Tykkään siitä, että saan hien kunnolla pintaan ja sykkeen ylös.

Uusi ruokavaliokin on ollut helppo ja sopinut minulle. Saan syödä siinä monipuolisesti kaikkea. Minulle ei sovi esim. Karppaus, jossa hiilareita ei sallita. Tärkeää on, että jaksan myös harjoitella. Ostin myös Detox-teetä ja sen ansiosta en ole kaivannut juuri makeaa. Tavoitteenani on hiukan kiinteytyä ennen ensi kevään suurta päivääni. Varmasti se auttaa myös parempiin juoksusuorituksiin. 

Tänään salilla rehkin mm. Burpee-liikkeiden, askelkyykkyjen ja hyppynaruhyppelyiden parissa. Hiki tuli taas ja jalat tärräävät. Treenin lopuksi kokeilin foam rolleria, jota ystävällinen lukija minulle suositteli. Reiden ulkosyrjät olivat kyllä tosi jumissa. Täytyy siis rullata jatkossakin.





Nyt käperryn sohvalla viltin alle. Inhottava, sateinen ja kylmä ilma on ollut tänään. Toivottavasti loppuviikosta saataisiin vielä aurinkoakin. Kivaa alkavaa viikkoa!

lauantai 20. syyskuuta 2014

Ruissalojuoksut

Tänään juostaan Ruissalossa. Tällä kertaa en itse ole mukana ja se on hyvä juttu. Hierojalla yritettiin saada takareittä kuntoon ja huomattiin samalla, että kipu on oikeastaan polvitaipeen takana. Eiköhän se kuitenkin tästä. Lisäksi penikat ovat jälleen ilmoittaneet olemassa olostaan. Kylmä-kuuma - hoitoa siis penikoille seuraavan viikon ajan.

Olen juossut Ruissalossa kolme kertaa. Reitillä on paljon mäkiä, mutta on kiva juosta hiekalla. Kannustajia saisi reitillä olla enemmän. Huolto on aina toiminut hyvin ja toimihenkilöillä on ollut hyvä fiilis.  Ainut pieni miinus on se, että viime vuonna voitin kympin joukkuekisan emmekä saaneet siitä mitään palkintoa tms. Voitto ei oikein tuntunut voitolta. Olisi ollut kiva hehkuttaa sitä joukkuekamujen kanssa.



Aion kuitenkin jatkossa taas juosta Ruissalossa, ehkä jo ensi vuonna. Tämän vuoden juoksutapahtumat on nyt juostu. Pian alan suunnittelemaan jo ensi vuoden juoksutapahtuma. Tänä vuonna juoksin yhden kerran 5km, kaksi kertaa puolimaratonin ja kerran maratonin. Ensi vuodella haluan enemmän tapahtumia. Niissä on niin hyvä fiilis!

Onnea kaikille Ruissalossa maaliin juosseilleille!


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Blogloving

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/12884557/?claim=7fas2p9ytzk">Follow my blog with Bloglovin</a>

maanantai 15. syyskuuta 2014

Uusia tuulia

Kuten ensimmäisessä postauksessani kirjoitin, olen harjoitellut Vauhtisammakon juoksukoulussa vuoden verran. Sain sieltä paljon hyviä vinkkejä ja treenit olivat tehokkaita. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että kaipaan jotain uutta. Tavoitteenani on juosta toinen maraton ja valmistautua siihen paremmin kuin ensimmäiseen. Lisäksi tavoittelen puolimaratonia alle kahden tunnin. Toiveet ovat ihan perusjamppatasoa, mutta mulle ne ovat isoja tavoitteita. Näillä töppöjaloilla ei kovin kovaa kipitetä :)

Olenkin nyt ilmoittautunut Turun urheiluliiton maratonkouluun, joka alkaa marraskuussa. Siellä odotan saavani henkilökohtaista ohjausta. Juuri nyt olen todella innoissani uudesta juoksuvalmennuksesta ja en millään malttaisi odottaa marraskuuta.

Juuri nyt päätin pitää parin viikon juoksutauon ja käydä hierojalla pari kertaa. Vasen takareisi on kipeytynyt. Saliharjoittelua jatkan tänään uudenlaisella ohjelmalla ja tavoitteena on myös katsoa, mitä suuhuni laitan. Pienimuotoinen elämäntaparemontti siis käynnistymässä. Ja tottakai juoksen ennen marraskuuta, kun reisi on taas kunnossa. Lähinnä pyrin ylläpitämään tämän herkistä juoksukuntoani marraskuuuhun ja lähteä sitten kasvattamaan kuntoa uusin eväin.




sunnuntai 14. syyskuuta 2014

DN. stockholm halv marathon

Viime vuonna lempparijuoksutapahtumakseni noussut Tukholman puolimaraton houkutti minut mukaan myös tänä vuonna. Lähdin matkaan 11.9. Ystäväni kanssa. Menimme Tukholmaan näppärästi iltalaivalla ja perillä kohteessa olimme 12.9. Aamulla. Majoittauduimme hotelliin ja jatkoimme vielä aamu-unia. 

Perjantaina shoppailimme hiukan kaupungilla ja kävimme vaihtamassa lähtöryhmämme ja hakemassa juoksunumerot. Kisakylässä oli jo tunnelma katossa ja haistelimme hiukan aikaa tunnelmaa. Lepäsimme myös hotellilla ja teimme jopa pienet venyttelyt.

Lauantaina nautimme pitkästä aamusta ja hotelliaamiaisesta. Hotellilla pakkasimme kisareput ja laittauduimme kisavarusteisiin. Ystäväni oli hommannut cocktail-suomenliput meillä hiuksiin ja maalasimme myös liput käsivarsiin. Asetimme chipit kenkiin ja numerolaput rintaan ja suuntasimme keskustaan, jossa näkyi jo paljon juoksijoita. Tänä vuonna tässä tapahtumassa oli yli 18000 juoksijaa.

Nautimme kisapastan samassa ravintolassa kuin viime vuonna. Parien vessakäyntien jälkeen olikin jo aika viedä tavarat säilöön ja suunnata omaan lähtökarsinaan odottamaan starttia. Hiukan oli perhosiakin mahassa, mutta fiilis oli hyvä.

Matkan alku lähti tosi kovaa loivaa nousua. Reitti kulki noin kilometrin tunnelissa, jossa oli todella kuuma ja ahdistava. Muuten juoksu kulki hyvin, eikä suuria nousuja ollut. Matkalla oli mukavasti bändejä ja esiintyjiä, joten kilometrit vilahtelivat silmissä. Garminin pisteellä nautittiin jopa Pepsiä! Kannustus oli hyvää koko matkan ajan. 



Juoksimme ensimmäiset 16 kilometriä yhdessä melko tasaista 6min/km vauhtia, jonka jälkeen lähdin kirimään omaa vauhtiani ja juoksin loppumatkan noin 5.40min/km. Ensimmäistä kertaa onnistuin vauhdinjaossa hyvin ja pystyin kiristämään loppua kohden. Ennätyksestäni jäin noin minuutin verran. Tällä kertaa kello pysähtyi aikaan 2.06.16 maaliviivalla.

Juoksun jälkeen haimme tavaramme ja keräsimme maalihuollon eväät. Parit kuvat tietty räpsittiin ennen kuin suuntasimme laivaan ja paluumatkalle. Reissu oli niin onnistunut, että tuliaisiksi ostettiin ensi vuoden kisailmoittautuminen. Silloin tavoitteena on kahden tunnin alitus.




sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Ensimmäinen maraton - HCM

 Keväällä 2014 sain erään tuttuni kanssa älynväläyksen ilmoittautua kokonaiselle maratonille. Olen jo monta vuotta elätellyt toiveita tuon matkan selättämisestä ja ihaillut suuresti kaikkia maratoonareita. Niinpä sen koommin ajattelematta ilmoittauduin mukaan Helsinki city maratonille. Siinä vaiheessa en todellakaan ajatellut, että kesällä ei paljoa juostaisi.

Kesä 2014 oli yksi ikimuistoisimmista, kun vietin viisi viikkoa Amerikassa. Juoksusta tulikin sitten kevyt kuuden viikon totaalipaussi. Matkan jälkeen oli kolme viikkoa aikaa päästä maratonkuntoon. Sanomattakin on selvää, että se oli liian vähän. Vaikka olin juossut läpi talven ja kevään, niin kesän tauko teki tehtävänsä. Maratonia edeltäviin kolmeen viikkoon mahtui pitkiä lenkkejä, joista suurin osa ei kulkenut. Armoton helleaalto ei treenaamista juuri auttanut. Pieni epätoivo alkoi hiipiä mieleen.

Työt alkoivat tankkausviikon kanssa samaan aikaan. Söin hiilareita normaalia enemmän ja join nestettä paljon. Iltapäivisin lepäilin. Elokuun 16. Päivän aamuna ajoimme Helsinkiin. Ilmoittautumisessa olin jo melko hiljaista tyttöä. Kävimme syömässä vielä vikaa pastat Espoossa ja treffasimme paria kaveria. Lähtö oli klo 15. Siinä vaiheessa kyllä jännitti.

Lähdin juoksemaan noin 4.45 kokonaisajan vauhtia. Vauhti pysyi tasaisena ja juoksu tuntui hyvältä ekat 24 kilometriä. Puolimatka taittui suht kevyesti ja ajattelin, että kyllä tästä selvitään. Seinä tuli vastaan 25 km: n jälkeen. 25-37 kilsat ovat aika lailla peitossa. Päällimmäinen tunne oli väsymys ja epätoivo. Onneksi sain maailman parhaan tsempparin juoksemaan kanssani yhden vaikeimman kilsani 31-32. Ylämäissä kävelin ja muuten juoksin, tai lyllersin, lähes kävelyvauhtia. Vauhti hidastui ja se masensi. Fiilikset eivät olleet kovin korkealla. Ennen 38:n rajatolppaa kohtasin jo matkalla useasti nähdyn naisen, joka tsemppasi minut mukaansa. Suuri kiitos tälle Tamperelaiselle poliisille, jonka kanssa askelsimme yhdessä viimeiset kilsat. Minä taisin vielä karata insesti loppukirilläni ohi.

Loppukirin aloitin 41 km kohdalla. Siinä oli vielä rankka nousu, jonka lähes kaikki ympärillä olevat kävelivät. Olin ylpeä, kun juoksin sen. Yleisö kannusti hienosti viimeisen kilsan kohdalla. Stadionin nähdessäni teki mieli itkeä. Yritin vielä kiriä stadikalla ja juosta kevyesti hyvällä tekniikalla maaliin. Videotallenne todisti tuon ajatuksen jääneen vain yritykseksi. Oli kuitenkin aivan mahtavaa juosta stadikalle maaliin. Maaliviiva ylittyi ajassa 5.04. Aika ei miellyttänyt. Matka kuitenkin lämmitti sen verran mieltä, että olin tosi ylpeä suorituksestani. 



Maalissa hymyileminen oli helppoa. Oli ihana nähdä kahta maratonin selättänyttä kaveria ja jakaa tuntemuksia heidän kanssaan. Oli myös kiva ottaa kuvia ja nauttia itsensä voittamisen fiiliksestä. Se tunne on kyllä yksi parhaista. Jalat olivat kipeät, paria rakkoa oli varpaissa ja muutama kynsi oli irtoamassa. Aika pienet haaverit siis kuitenkin. 

Ensimmäinen fiilis oli, että ei enää ikinä! Hiukan asiaa mietittyäni päädyin kuitenkin siihen, että uudestaan tämä matka juostaan. Ja silloin olen valmistautunut paremmin. Yhden maratonin perusteella voin myös todeta, että se vaatii paljon henkistä kanttia ja uskomista itseensä. Edelleen ihailen suuresti kaikkia maratoonareita - siis myös itseäni.

Kuka minä olen?

Olen Hanna, 27- vuotias erityisluokanopettaja Turun seudulta. Olen harrastanut pitkään muodostelmaluistelua, nuorena aivan Suomen huipulla ja sittemmin enemmän omaksi iloksi, vähemmän tosissaan. Lisäksi olen valmentanut ja Valmennan tälläkin hetkellä SM- joukkuetta muodostelmaluistelussa. Epäilystä ei siis ole - muodostelmaluistelu on minun juttuni! Ja ainainen lempilajini.



Aktiiviuran jäädessä taakse liikunnallinen elämäntapa pysyi kuitenkin mukana. Liikuntakeskuksen jumpat eivät antaneet minulle tarpeeksi haastetta. Niinpä keksi ilmoittautua elämäni ekalla puolimaratonille Ruissalojuoksuihin vuonna 2010. Koko elämäni olin treenannut lyhytkestoista suoritusta varten, joten olin todellisen haasteen edessä. Ekan puolikas taittui aikaan 2 h ja 12 min. 



Juoksukärpänen ei kuitenkaan onnistunut vielä tuolloin kunnolla puraisemaan. Vuonna 2012 innostuin taas juoksemisesta. 2012 syksyllä osallistuin taas Ruissalojuoksuihin, tällä kertaa 10 km matkalla. Aikatavoite, alle 1 h, alittui parilla minuutilla. Samaisena syksynä juoksin myös toisen puolikkaani Kaarina- maratonilla lumisessa pakkaskelissä. Sieltä on muistona huonoin puolikkaan aikani 2h 15 min.

2012 oli käännekohta minun "juoksu-urallani". Liityin talvella turkulaiseen Vauhtisammakon juoksukouluun ja aloin oikeasti treenata juoksua. Vuonna 2013 juoksin myös paljon tapahtumissa. Masku maratonilla tein toistaiseksi voimassa olevan kympin ennätykseni 54 minuuttia. Puolikkaalle osallistuin twilight run- tapahtumassa, jossa kellotin ajan 2h 8 min. Kympin juoksin myös taas Ruissalojuoksuissa aikaan 55 min. Keväällä 2013 Aurajoen yöjuoksuista on muistona yksi hienoin juoksuhetkeni, kun voitin täysin yllättäen naisten 5km matkan. Voittopokaali saa edelleen hymyn huulilleni. Samaisesta vuodelta mulla on myös toinen sija Maskun Rivieran lenkin 6,5km matkalta.




Syksyllä 2013 sain houkuteltua parhaan ystäväni kanssani Tukholmaan juoksemaan puolimaratonin DN halv marathon- tapahtumaan. Valitettavasti harjoituslenkillä onnistuin kaatumaan metsässä ja murtamaan sormeni, joten juoksin sen puolikkaan käsi kipsissä. Tunnelma Tukholmassa oli kuitenkin aivan ensi luokkalaista ja sen myötä olin myyty maratonmatkailulle. Kipsikädessä ja hymyhuulilla saavuin maaliin ajassa 2h 12 min.



2014 vuoden kevään lopussa päätin ainakin väliaikaisesti urani Vauhtisammakoilla. Vuosi heidän kanssaan oli hienoa aikaa ja mukaan tarttui monta uutta juoksukaveriakin. Juoksin keväällä 2014 ekan HCR:ni ja sieltä on myös voimassa oleva puolikkaan ennästykseni 2 h 5 min. Kahden tunnin alitus ei onnistunut vieläkään. Talvella 2014 mukaan astuivat myös penikkavaivat ja hierojan pöytä tuli tutuksi. Kesä 2014 kului Amerikassa matkaillen ja juostua ei tullut juuri ollenkaan. Takaraivossa kuitenkin kolkutteli pari juoksutapahtumaa, joihin olin ilmoittautunut, mutta niistä lisää seuraavissa postauksissa.



Tässä siis lyhyt katsaus juoksuhistoriaani. Tervetuloa mukaan seuraamaan juoksuharrastukseni jatkoa tämän blogin kautta. Vuosi 2015 tuo mukanaan mm. Uuden juoksukoulun ja kovempia haasteita. Töppöjalkaa pannan toisen eteen jatkossakin!