maanantai 8. elokuuta 2016

Uuden arjen opettelua

Ensinnäkin, kiitos kaikille onnitteluista. Täällä ollaan edelleen ihan vauvakuplassa. Meidän pikkuinen I täyttää tänään jo kolme viikkoa. Vitsit, miten nopeasti aika menee! 

Viime viikolla vauva saavutti syntymäpainonsa, joten nyt meillä on enää kerran viikossa painokontrolli. Se on mahdollistanut myös paremmin uuden arjen opettelua. On käyty vaunulenkeillä koko perheen voimin ja käyty kylässä ystävillä. Kauppaan lähtö ei enää kestä 3,5 tuntia ja omaa aikaakin on jäänyt vauvan nukkuessa. Tällä viikolla me harjoitellaan jo olemista kahdestaan, kun mieheni on töissä raksallamme. Ensi viikolla hänellä alkaa työt, joten tämä viikko on hyvää harjoittelua ensi viikkoa varten. Isyysloma säästetään myöhempään syksyyn, jolloin muutto uuteen kotiin tulee ajankohtaiseksi.

Olen aloittanut lantiopohjalihasten jumppaamisen. Kävely on vielä toistaiseksi ainoa urheilumuotoni, mutta se tuntuu tällä hetkellä hyvältä ja pystyn jo kävelemään pitkiä lenkkejä.  Keho on palautunut hienosti synnytyksestä ja painoakin on tällä hetkellä vähemmän kuin I:n odotusta ennen. Minä olen jo tehnyt alustavat ristiäisvalmistelut, sillä I:n kastejuhlaa vietetään noin kuukauden päästä.

Tuntuu hassulta seurata reppumainoksia ja koulunalkuhuumaa, kun ei itse ole aloittamassa lukuvuotta. Toisaalta se tuntuu tällä hetkellä myös erittäin luonnolliselta ja hyvältä. Syksyä odotan innolla. Moni kaverini on saanut tai saa syksyn aikana vauvan ja arkipäivisin saan nauttia ystävieni ja heidän vauvojen seurasta yhdessä rakkaan tyttäreni kanssa. Talossamme alkaa sisätyöt tuota pikaa ja pääsemme muuttamaan viimeistään jouluksi uuteen kotiin. Olen aivan käsittämättömän innoissani uudesta kodistamme. Hiukan tosin harmittaa, ettei minusta tällä hetkellä ole raksa-avuksi kun hoidan maailman tärkeintä tehtävää olemalla äiti. Elämä ja arki on tällä hetkellä erittäin onnellista.