Kenopää, tättärää!

Mun piti kirjoitella teille harjoituspäiväkirjasta ja tän päivän lenkistä, mutta aamuyöstä heräsin aivan käsittämättömään niskakipuun. En pystynyt liikuttamaan päätä, enkä oikeastaan liikkumaan mitenkään muutenkaan. Yritin nukkua, mutta aina kun olin nukahtamassa, pää repsahti sivulle ja kipu yltyi. Aamulla varattiin sitten lääkäri, jonne marssin pää kenossa.

Lääkäri näki heti kättelyssä, että mulla oli "vino niska" eli niskan äkillinen kiputila ja koko yläkropan lihakset jumissa. Sain sirdaludia ja tulehduskipulääkettä ja ensi viikolla katsotaan asiaa uudestaan. Toivottavasti se nyt paranisi näillä eikä olisi mitään pahempaa, kuten välilevynpullistumaa. Parin päivän päästä ollaan viisaampia.

Harmillisesti jouduin siis perumaan loppuviikoksi sovitut lenkkitreffit. Nyt on päivä oltu sohvalla. Olen katsonut tyhmiä telkkariohjelmia ja lukenut kirjaa. Blogia on vaikea kirjoittaa, koska kipu säteilee käsiin. Ja pääkin on aika sekaisin noista lääkkeistä.

Tosi harmillinen tällainen aivan puskista tullut kiputila. Ei voi mitään. Nyt vaan huilia. Ensi keskiviikkona mun pitäisi lähteä Berliiniin valmentamaan. Toivottavasti pahin kipu hellittää siihen mennessä. Aika tylsää tällainen sairastaminen. Laitetaan tällä kertaa kuva eilisistä vatsalihastreeniltä, johon Remy halusi osallistua. Nyt takaisin petiin huilimaan.