maanantai 9. helmikuuta 2015

Sairastamisen vaikeus

Takana on osittain erittäin kiva viikonloppu. Osittain siksi, että lauantaina aamulla heräsin tukkoiselta ja eilen sunnuntaina flunssa iski kunnolla päälle. Nyt siis niistän täällä viltin alla, pöh! Meille opettajille tarttuu kyllä kovin helposti kaikki lasten pöpöt töissä. Tässä kuitenkin lyhyesti mun viikonloppu:

Perjantaina viikonloppu sai hienon startin, kun menin katsomaan Disney on ice- jääshowta kolmevuotiaan kaverin lapsen kanssa. Pikku ystäväni on totaalisesti hullaantunut Disneyn uusimpaan prinsessatarinaan, Frozeniin. Tällä kertaa Disney on Ice:ssa olivat mukana myös Frozenin hahmot, joten tätä perjantaita oli odotettu. Show oli hieno. Olin viimeksi ollut Disneyn jääshowssa lapsena. Tehosteet olivat upeita. Frozenin aikana mm. Satoi lunta. Show kesti kaksi tuntia. Pikku neiti jaksoi katsoa koko show'n keskittyneesti ja antoi välillä raikuvat aplodit. Oli kuulema hienoin esitys ikinä!



Lauantaina mulla oli hääpuvun korjausompelusovitus Tampereella. Lähdimme siis anoppilaan viikonlopuksi. Hääpuku istui hyvin ja nyt se on Tampereen Morsiusgalleriassa osaavissa käsissä lyhennyksessä. Alle 100 päivää häihin. Korjaussovitukseen oli varattu tunnin aika. Mulla ei ollut ketään seuralaista mukana, mutta tunti meni nopeasti, koska mun puvun ompelija harrasti myös juoksemista ja rupateltiin niitä näitä treenaamisesta ja tapahtumista. On hauskaa, miten juokseminen yhdistää ventovieraita ihmisiä. Ompelijakin totesi, että olipa meillä kivaa!

Lauantaina olin suunnitellut lyhyen lenkin ja sunnuntaille pitkiksen, mutta päädyinkin sairaspedille. Ja sama jatkuu tänään. Miten se sairastaminen onkin niin vaikeaa? Koko ajan tekee mieli juoksemaan, vaikka pelkkä vessaan kävely huimaa päässä. Uskon, että flunssa on ohi jo huomenna tai ylihuomenna. En halua mitään jälkitauteja, joten mietin, että koska uskallan taas treenata? Jos kunto antaa myöden, niin torstaina voin mennä vesijuoksemaan. Huominen maratonkoulu ainakin jää välistä. Ainakin siis kaksi piinaavaa päivää vielä. Viikonloppuna sitten taas lenkkipoluille. Kivaa viikkoa kaikille teille. Nauttikaa juoksemisesta munkin puolesta!



P.S. Odottelen jännityksellä Adidasheimon valintatuloksia. Hain mukaan tämän kevään Adidasheimoon... Siitä lisää, jos onni potkaisee...


2 kommenttia:

  1. Voi kökkö! Pikaista paranemista. Täälläkin joku pöpö kokoajan ja taas nuhanenäinen pikkumies. Mullakin tuli sunnuntaina mieleen että nythän se heimoon pääsy ratkeaa! Jännitellen täälläkin siis ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieläkin on ihan kökkö olo! Ei taidettu meitä turkulaisia heimoon valita. Onneksi meillä on yhteislenkit.

      Poista