Masku Maraton

Tänään oli taas kisapäivä. Lauantai-ilta venyi sunnuntain puolelle, koska muodostelmaluistelun MM-kisat tulivat suorana netistä js pitihän sitä katsoa, tottakai. Yöunet jäivät siis hiukan vähäisiksi, mutta oli se sen arvoista. Suomi nappasi itselleen hopeaa. Onnea suosikkijoukkueeni Marigold Ice Unity! 

Sunnuntaille oli luvattu sadetta, mutta aamulenkki Remy-koiran kanssa käveltiin auringossa. Söin aamiaiseksi puuroa ja teetä ja tuoremehua. Sekoitin pienen määrän urheilujuomaa ja täytin vesipullon. Valitsin päälleni kompressiotrikoot ja pitkähihaisen paidan ja laitoin kassiin juoksutakin. Sitten lähdin autolla kohti Turkua, jos nappasin Kristan kyytiin ja yhdessä ajoimme Maskuun. Matkalla alkoi myös vesisade.

Vettä satoikin aika paljon ja lenkkarit kastuivat jo matkalla parkkikselta kisatoimistoon. Kisailmoittautumisessa tapasin muutamia tuttuja maratonkoulusta. Järjestelyt toimivat hyvin, vaikka pukuhuonetta olisin kaivannut. Onneksi vaatteiden vaihto onnistui myös ulkokäymälässä :)

Kävin kannustamassa Kristan ja muut puolikkaan ja kokonaisen juoksijat matkalleen, sillä heidän lähtö oli 20 minuuttia meidän lähtöä aiemmin. Vein omat kamat säilytykseen ja lämmittelin hieman. Meidän lähtö oli klo 12.20. 

Oma juoksuni kulki tänään yllättävän hyvin, vaikka puolikkaasta oli vasta kaksi viikkoa. Lähdin liikkeellle kahden maratonkoulusta tutun miehen kanssa, mutta he jäivät vauhdistani neljän kilsan kohdalla. Itse onnistuin pitämään vauhdin suhteellisen tasaisena. Kilometrivauhtini oli noin 5.20 lähes koko ajan. Se hidastui hiukan peltoaukealla neljän kilsan kohdalla, jolloin sade yltyi ja tuuli tuiversi. Vauhti hidastui myös kuuden ja puolen kilsan kohdalla, jolloin reitillä oli pitkä ja uuvuttava ylämäki. Siinä kohtaa tuntui pahalta, mutta muuten matka taittui hymyssä suin. Loppukirin aloitin yhdeksän kilsan kohdalla ja maalisuoralla pääsin vielä parin juoksijan ohi ja sain tutulta kuuluttajaltakin kehut kiristäni. Matkalla en juonut kertaakaan, mutta maalissa join lasin urheilujuomaa ja pari lasia vettä sekä smoothien. Kello pysähtyi minulla aikaan 53.12, joka on siis oma uusi kympin ennätykseni. Eli hyvin meni tämä "ei niin tosissaan juostu kymppi".

Oman kisan jälkeen vaihdoin kuivia vaatteita päälle ja siirryin kannustamaan Kristaa ja tuttuja maratonkoululaisia maaliin. Krista juoksi uskomattoman ajan ja oman ennätyksensä puolikkaalla. Onnea vielä kisakaverille.

Masku Maraton oli mukava, pienisuuri tapahtuma. Reitti ei ollut helpoin, mutta ylämäkeä ja pientä tietyösorapätkää lukuunottamatta oikein kiva. Kannustajia ei ollut paljon, mutta se johtui varmasti kurjasta ilmasta. Ihana, kolmen lapsen bändi piti kuitenkin reitillä fiilistä yllä. Kaikki juoksijat ja toimitsijat olivat hyväntuulisia, joten hyvä fiilis ja aurinkoinen mieli jäi käteen tästä sunnuntaista vesisateesta huolimatta. Kotona odotti omista polttareistaan selvinnyt mies ja sauna.

Kiitos Masku Maraton. Nyt tiukkaa treeniä muutama viikko ennen seuraavaa kisaa!