Kiireen keskellä

Joko nyt on sunnuntai-ilta? Mulla oli tosi kiireinen viikko. Töissä venyi joka päivä yli neljään ja parina jopa yli kuuteen. Tiedän, että se on joillakin aloilla ihan normaalia, mutta mun työssä tuollaiset päivät ovat pitkiä. Opetusta mulla on maks. Kahteen, mutta tälle viikolle sattui vesoja, vanhempaintapaamisia ja päiväkotiyhteistyötä. Lisäksi on ollut pari valmennusta, kukkakauppatapaaminen ja muita hääjärjestelyjä. En ehtinyt tällä arkiviikolla juoksemaan kuin tiistaina juoksukoulussa. Tai olisin ehkä ehtinyt, mutta kotiutuessani kahdeksan jälkeen olen katsoin paremmaksi viettää hetken aikaa miehen ja koiran kanssa ennen yöunia.

Tiistain juoksukoulussa kävimme läpi testituloksia ja saimme hiukan infoa ravinnosta ja harjoittelusta. Miten se oikeaoppiminen syöminen kuulostaa aina niin helpolta asialta, vaikka oikeasti vähintään joka toisella lenkillä tuskailen vatsani kanssa. No, yritän oppia sitäkin enemmän. Kävimme luennon päätteksi juoksemassa kuuden kilsan lenkin.

Vaikka viikkoon on mahtui paljon mukavaa ohjelmaa, olin kuitenkin melko kireä perjantaina. Se johtui siitä, että en päässyt arkena liikkumaan tarpeeksi. Nyt viikonloppuna juoksinkin sekä lauantaina että sunnuntaina ja teki kyllä hyvää. Lauantaina kilometrejä kertyi kympin verran ja tänään juoksin vaalipäivän kunniaksi 16 kilometriä. Maanantaina oppilaat saavat siis taas vähemmän kireän open, joka on päässyt juoksemaan ja tuulettamaan aivojaan.

Muuten mun viikonloppu on kulunut häähommia valmistellessa. Alle neljä viikkoa H-hetkeen. (Tämä mun häälaskuri on hyvä laskuri myös teille, jotka juoksette HCR:n tänä vuonna.) Perjantaina askarreltiin ihanien kaasojeni kanssa monta tuntia. Hääpäivän aikataulu alkoi myös selkeytyä illan aikana. Lauantaina käytiin kaupoilla ostamassa mm. Uutta huulikiiltoa häämeikkiin ja hääkarkkeja. Tänään on valmisteltu ohjelmaa ja tietysti käyty vaaliuurnilla. Illalla olisi tarkoitus varata vielä häämatka ja seurata vaalivalvojaisija.

Ensi viikolla ehdin onneksi juoksemaan ainakin keskiviikkona ja tiistaina maratonkoulussa on ilmeisesti luvassa mäkivetoja. Pysyy sitten mielikin keveämpänä kiireen keskellä. Juoksu on mulle paras stressin lievittäjä ihan ehdottomasti!

Tämän päivän lenkillä näkyi paljon kevään merkkejä mm. Nämä ihanuudet.